Eilen 11.4.2015 toteutui ajatus, joka heitettiin puoliksi vitsinä ilmoille joskus viime syksynä: Betty-tapaaminen! Kymmenen Bettyn ystävää ympäri Suomen vietti iltapäivän ja illan vuonna 1909 rakennetussa hotelli-ravintola Almassa Bettyn ja tämän aikakauden tunnelmissa.
Päivä oli ikimuistoinen kaikin tavoin, jopa sää suosi meitä tänä kylmänä keväänä. Tässä hiukan ensimmäistä kuvasatoa. Varsinaisia tapahtumavideoita joudutte odottamaan, kunhan ehdin leikata ne. Ette te jaksaisi katsoa kolmea tuntia toisten puhumista. :) Mutta tämän postauksen lopussa on elävänä kuvana vähän tunnelmointia ja vähän naurua.
Duncan taisi olla aika moderni, mutta että näin moderni... :) Sami laittaa läppäriä ja dataprojektoria valmiiksi.
"Rouva Brodien kallein aarre on kuitenkin Charlie-prinssin kuva, jota
menimme katsomaan kirjastoon aterian jälkeen. Se on kullatuissa
kehyksissä ja sen edessä on aina maljakollinen tuoreita valkoisia
ruusuja." Kehykset ovat kullattomat eikä kuva ole seinällä, joten ruusut sijoitettiin viereen, mutta täytyihän Charlie-prinssin olla mukana! (Välillä kyllä mietin, alkoiko tilan somistus muistuttaa jonkin kultin palvontamenoja...
Myös alkuperäinen käsikirjoitus oli esillä, vaikka en antanutkaan kenenkään lukea sitä! Tämän kuvan otti Tarja.
Sinikan kanssa odottelemme vielä muita...
...ja tässä meitä on jo osa joukosta koolla...
...ja tässä lisää...
Vaikka Betty elää 1900-luvun alkua, hän vaikuttaa vahvasti somessa. Aika monta profiilikuvaa taisi päivittyä jo ennen kuin ehdimme saliin!
Jouduimme odottelemaan hiukan, jotta salissa ollut yksityistilaisuus päättyi, mutta lounas taisi kaikkien mielestä olla sen arvoinen!
Puhujanpönttö kuulemma sopisi täydellisesti suffragettipuheelle. Meillä vain oli niin paljon muuta puhuttavaa!
Ensimmäinen oikea ryhmäkuva otettiin näyttämön portailla.
Sitten tietysti otettiin myös yksityiskuvia. Tässä on kuvattavana Kaija, mutta Tarja on kuvannut minun tukkaani. (Olen aina tahtonut tuollaisen pompadour-kampauksen, ja taikuri-kampaajani sen minulle teki hädin tuskin olkapäille yltävistä hiuksista!)
Marja-Leenalla oli - totisesti! - suffragetin housuhame.
Alla lisää ihania naisia. Tarinat kunkin puvun taustoista olivat todella mielenkiintoisia, niistä tulee videota myöhemmin. On upeaa, että Betty koskettaa niin monenikäisiä ja monenlaisissa elämäntilanteissa olevia! Sanoinkin, että jos minulta kysyttäisiin "tyypillistä Bettyn lukijaa", voisin vastata vain: nainen!
Rakastava puolisoni viisasteli minulle aamulla, että jos olen Bettyn äiti, olen noin 160-vuotias. Tätä kuvaa katsoessani tajusin, että asuni on koko lailla vuodelta 1902, jolloin Bettyn tarina alkaa, ja että Cathy Stewart oli tuolloin 42-vuotias, vuotta vanhempi kuin minä nyt!
Tarja oli käsitellyt tämän kuvan, ja se näyttää melkein pelottavan aidolta! (Sami tosin vähän närkästyi, kun solmin hänen solmionsa englantilaisella solmulla!)
Lounaan jälkeen siirryimme yläkerran Pikkukabinettiin. Alma on samalta vuodelta, jolloin Betty ja Duncan muuttivat Fort Williamiin. Kuva on Tarjan.
Huone oli pieni ja lämmin (varsinkin, kun kevätaurinko paistoi juuri siltä puolen!), mutta niin oli tunnelmakin.
Kaijaa kiitämme tästä "opettajatar-poseerauksesta"! :D Minä kerroin vähän Bettyjen synnystä ja kirjoitustavoistani, pidettiin jännittävä tietokilpailu - ja puhuttiin paljon.
Tarja otti kuvan, kun Marja-Leena virkkasi pitsiä batistinenäliinan reunaan.
Kello viideltä meille tarjoiltiin tee - ja Leenalla oli kaikille nekkuja!
Betty ja rouva Wallace muistivat läsnäolijoita pienin paketein.
Älkää nyt vain kertoko Isoäidille tästä kuvasta. Mutta kun toiset halusivat nähdä aidot alushousuni - todellinen Victoria's Secret! Oman isoäitini emäntäkoulussa 1920-luvulla tekemät.
Sitten huomasimme, että erittäin ruman paperitelineen takana oli erittäin kaunis naulakko. Ja päätimme somistaa sen. Eikö alemmassa kuvassa näytäkin aivan siltä, kuin Tiedon kunnaiden tytöt olisivat kokoontuneet yhteen? (Ja yksi herrasmies.)
Aika kului kuin siivillä, vasta iltaseitsemältä loppujoukkomme malttoi tehdä lähtöä - joidenkin oli pitänyt lähteä jo aiemmin. Terassilla viimeinen yhteiskuva ja vakuutus siitä, että ensi vuonna uudestaan! Oletkohan sinäkin silloin mukana?
Tässä vielä pari videopätkää odotellessa varsinaisia. Ensimmäisessä pukeutumista ja tunnelmointia ennen tapaamista - pahoittelen siirtymien välissä olevia häiriöitä, elokuvatyökaluni halusi tietysti kiukutella juuri nyt!
Ja loppukevennys! En yhtään muistanut, että Sami testasi videokameraa ennen muiden tuloa, saati että se oli tallentanut näin kuolemattoman lausahduksen. Ovatko Betty ja Beverly siis Facebook-kavereita??